lauantai 18. helmikuuta 2017

Sohvaperunasta vahtikoiraksi

Pikaisesti tässä kerron että mä kävin metsässä! Joo-o. Oikeesti kävin. Äiskällä oli kuivattuu kalaa taskupussissa ja koko matkan olin siin ihan lähellä, ettei se vaan vahingossa anna muille enkä mä huomaa. Ottashan se aika tavalla päähän....
Mut sit musta on tullu vahtikoira. Mä mahdun meidän portista läpi ja oon alkanut juosta tielle vahtii ihmisii. Ja ihan on kuulkaa säkäkarvat pystyssä et näyttäisin mahdollisimman pelottavalta. No enhän mä tietenkään uskalla niiden ohikulkijoiden lähelle mennä, kunhan nyt vähän elvistelen ja haistelen niiden jälkihajuja kun ne on ohi menneet. Äiskä on ihan ihmeissään et mitä mulle on tapahtunut. Mut mä vaan päätin pitää tän porukan turvassa. Pakko lähtee taas turvatehtäviin, Moikka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti