perjantai 12. kesäkuuta 2015

Vahtikoirista parhain


Musta on kehkeytynyt oikee vahtikoira. Vahdin pihalla ja ilmoitan heti jos mitään epäilyttävää tapahtuu. Ilmoittelen välillä yölläkin, ihan varmuuden vuoksi.

Äiskä sanoo et jos meille joku luvattomasti pyrkis sisään, ni se luultavasti sais sydärin jo ovella.. Äiskä on yrittänyt ottaa videolle mun haukkumista, mut en mä sillon hauku, tietenkään.. Mites se sanontaki menee, jota ihmiset käyttää "ei kukko käskien laula"
Tänään kumminki sit äiskä sai videolle mun ilmoituksen ohikulkijasta. Tai no en mä oo varma oliks siellä ohikulkijaa, voi olla et se oli kissa. Tai lintu, ei niist aina tiedä. Mut epäilytti ni on parempi ilmottaa.

En mä omia kissoja hauku, mut naapurin kissat saa luvan pysyy pois tontilta.

Iltaisin mulle tulee "silppurivaihde" päälle. Yritän löytää jonkun lehden tai paperii ja alan silputa sitä ihan pieniks palasiks. Sillon äiskä usein lähtee mun kans pihalle ja tekee kontaktiharjoituksii ja sit se käskee pysyy paikallaan, ku se ottaa askeleen poispäin. Se on mulle tosi vaikeeta ku sil on aina HERKKUJA.

Nyt mä oon oppinut myös et saan ruokakupin eteeni vain istumalla paikallani, alkuun koitin hyppii ja syödä suoraan ihmisen käsistä ne ruuat, mut ne veti sen kupin aina pois. Niinpä mä sit opin et istutaan sit kerta. Ni.

Äiskä ja iskä aina jaksaa kehuu et kuinka hieno poika mä oon ja alan kyl jo uskookin et varmaan oonki. Välil uskallan jo nousta pöydiltä ottaa kaikkee mitä sinne on jäänyt ja sillon ne heti käskee istumaan. Mut pitäähän mun kokeilla mitä saa ja mitä ei saa tehdä... Ei ne kyl oikeestaan koskaan oo kieltänyt mitään, ne vaan heti keksii jotain muuta tekemistä jos teen luvattomuuksia. Yks päivä äiskä oli viipaloinut mulle tomaattia! Ihan parasta, söin ne kaikki siitä leikkuulaudalta ja äiskä totes et "jaahas, oma moka". Mut eihän se voi olla moka jos mulle herkkuja antaa! Eihän!?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti